lirikcinta.com
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 #

lirik lagu 0 – pyhimys

Loading...

yksittäinen singulaari jossain räjähtää äärettömän kovaa: “big bang”
tuhat, tuhat supernovaa. kaikki yhtä suurta, ei kenenkään omaa. materia eetteriatomien lomaan
käsikynkässä aika ja avaruus, tää universumin unettomuus
kuudes ulottuvuus. paljon kuussa on kello ku tääl on kello kuus?
mitä merkitsee ihmisen aika tai omistajan omistajuus?
jää mursi peruskalliosta sepelii. pohjanmaalla pyhä kala lestiä veteli
peitti tantereen vihreä karva, kantautuu tyhjiöstä ikivanha meteli
ja täht-taivaalla loistavat pist–t lähetti säteensä jo iäisyys sitten
osa sammuneita jo, hologrammeja, tilalla sysimusta aukko. täällä ameebat happea haukko
pokkana tiedemiehet vitsejä lauko. kehitys ei tunne sanaa tauko, tai alku. aj-ssa nollaa ei oo
itseensä mies kaiken samaistakoon, niin se on tehny aina
vertaa ajan alkua omaan syntymään. pakko jonkun oli kaikkeus synnyttää
ihminen juurensa mystifioi, että voi niitä paremmin ymmärtää
ja sunnuntaina ihminen jumalan loi

niin pieni on pallomme maa. tyhjyys ääretön on, aika vall-ssa varjon
mitä ympyrää tallommekaan. voimasta luonnon armon elossa
mul on vaan tää näkökulma ja kaukoputki onneton
jossain aurinko paistaa

luulee ihminen elämää hallitsevansa. tee verivala hyttysen kanssa
pystyapina teki parhaimpansa, mut tietoisuus se on suunnaton ansa
ei tiede tiedä mistään mitään. keksitään hiukkanen hiukkasen sisään
meil on illuusio, et voitas muka ymmärtää, mut viimestä maapalaa kynnän tääl
ihan väärää kysymystä kysytään. ei oo vastausta siihen miks ei mitään pysyvää
ollaan itsemme yliarvioitu, viisaaks konfirmoitu
kohtaloks kaikki pohjaoletukset koituu. totuudet nätisti toisiinsa sointuu
me kirjotetaan historioita, muttei polvesta poikkee poika
ei kukaan lopult voita, siks on turha suuttuu, meiltä siihen voimat puuttuu
lyhyestä virsi kaunis

niin pieni on pallomme maa. tyhjyys ääretön on, aika vall-ssa varjon
mitä ympyrää tallommekaan. voimasta luonnon armon elossa
mul on vaan tää näkökulma ja kaukoputki onneton
jossain aurinko paistaa

niin pieni on pallomme maa. tyhjyys ääretön on, aika vall-ssa varjon
mitä ympyrää tallommekaan. voimasta luonnon armon elossa
mul on vaan tää näkökulma ja kaukoputki onneton
jossain aurinko paistaa